Nan Madol
Itärannikon tekosaarille basalttipylväistä rakennettu muinainen keskus on Unescon maailmanperintökohde. Paikalle mennään autolla ja viimeinen osuus kävellen tai veneellä nousuveden mukaan.

Pohnpein hallintokeskus, josta Nan Madol ja sademetsä ovat lähellä
Palikir on Mikronesian liittovaltion pääkaupunki, mutta käytännössä se on Pohnpein saaren sisämaassa sijaitseva hallintoalue liittovaltion rakennuksineen. Majoitusta, ravintoloita ja palveluja siellä ei juuri ole, joten matkailija asuu lähes aina muutaman kilometrin päässä Koloniassa, joka on Pohnpein käytännön keskus. Palikirin ympäristö sopii sille, joka haluaa nähdä vehreän, vuoristoisen Pohnpein.
Pohnpei on yksi maailman sateisimmista paikoista, ja sen sademetsässä on vesiputouksia ja kävelyreittejä. Saaren itärannalla on Nan Madol, tekosaarille rakennettu raunioalue, joka on Unescon maailmanperintökohde. Koloniassa voi nähdä espanjalaisen muurin ja saksalaisen kirkon kellotornin, ja Sokehsin harjanteella on japanilaisia tykkejä. Pohnpeille lennetään Guamin tai Honolulun kautta saarihyppylennolla.
🗓️ Palikirissa itsessään käydään tunnissa, mutta Pohnpeille kannattaa varata 4–5 päivää Nan Madolia, vesiputouksia ja sukellusta varten.
Lisää ensimmäinen kuva kaupungista ja kerää leima maapassiisi.
Lisää kuva ravintolasta, kahvilasta, hotellista tai nähtävyydestä ja merkitse se suositukseksi. Suosituksesi näkyy täällä muille reissaajille.
Itärannikon tekosaarille basalttipylväistä rakennettu muinainen keskus on Unescon maailmanperintökohde. Paikalle mennään autolla ja viimeinen osuus kävellen tai veneellä nousuveden mukaan.
Palikirin sisämaassa sijaitsevat Mikronesian liittovaltion parlamentti ja virastot, joita voi katsoa ohimennen.
Kolonian lähellä kohoavalle harjanteelle johtaa polku, jonka varrella on japanilaisia toisen maailmansodan tykkejä ja näkymät laguunille.
Koloniassa on espanjalaisen linnoituksen muurin jäänteet ja saksalaiskaudella rakennetun kirkon kellotorni.
Lähellä Nan Madolia oleva leveä vesiputous, jonka altaassa voi uida. Lähistöllä on myös muita putouksia.
Kolonian lähellä voi vuokrata kajakin ja meloa mangrovemetsän kanavissa.
Pohnpein käytännön keskus, jossa ovat hotellit, ravintolat, kaupat ja historialliset kohteet.
Sisämaan hallintoalue liittovaltion rakennuksineen, vihreän vuoriston ympäröimänä.
Saaren itäosa, jossa ovat Nan Madol ja Kepirohin vesiputous.
Paikalliset herkut ja ruokavinkit.

Pippurikasvin juuresta jauhettu juoma on Pohnpein iltojen perinne, ja sitä tarjotaan sakau-baareissa.

Tuore tonnikala soijan kanssa on edullista ja hyvää Kolonian ravintoloissa.

Suuret mangroveravut tarjoillaan keitettynä tai kookoskastikkeessa.

Saarella viljeltyä pippuria käytetään ruoassa ja myydään matkamuistoksi.
Söitkö täällä jotain hyvää? Lisää ruokakuva.
Pohnpeillä sataa joka kuukausi, mutta tammi–maaliskuussa sateita on yleensä vähemmän ja meri on tyynempi. Lämmintä on ympäri vuoden.
Lentokenttä on Kolonian vieressä pengertien päässä, ja keskustaan pääsee taksilla muutamassa minuutissa. Palikiriin ja saaren muihin kohteisiin liikutaan vuokra-autolla tai taksilla, sillä julkista liikennettä on hyvin vähän.
Palikirissa itsessään käydään tunnissa, mutta Pohnpeille kannattaa varata 4–5 päivää Nan Madolia, vesiputouksia ja sukellusta varten.
Itärannikon kierros raunioille ja vesiputoukselle onnistuu yhdessä päivässä.
Pohnpein edustan atolleille tehdään veneretkiä sukeltamaan ja snorklaamaan.
Suomalainen ei yleensä tarvitse viisumia ennakkoon lyhyelle lomamatkalle, kun passi on voimassa ja jatkolippu on esittää; tarkista ajantasaiset vaatimukset um.fi:n matkustustiedotteesta.
Kallis €€€
Tyyppi A, B – ota adapteri mukaan.
Palikir on pieni hallintoalue, jossa ei ole juuri palveluja, joten matkailija asuu Koloniassa. Palikirin ohi kannattaa ajaa saaren kierroksella, mutta matkan varsinaiset kohokohdat ovat Nan Madol, vesiputoukset ja riutat.
Palikir on liittovaltion hallinnon keskus sisämaassa, Kolonia taas Pohnpein vanha kaupunki ja käytännön keskus, jossa ovat hotellit, ravintolat ja kaupat. Lentokenttä on Kolonian vieressä.
Nan Madol on Pohnpein itärannikolla, noin tunnin ajomatkan päässä Koloniasta. Viimeinen osuus kävellään, ja nousuveden aikaan raunioiden välillä voi liikkua veneellä. Paikalliset perivät pientä pääsymaksua.
(esim. sama kaupunki kahteen kertaan tai väärä maa)